Nyt on sitten tuo koulutussopimus tehty, mutta vain kahdeksi kuukaudeksi. Toukokuun lopussa saan etsiä uuden harjoittelupaikan, kun kesällä ei olisi ketään ollut paikalla. Joten pätkissä tämä homma menee. Meidän harjoitteluvastaava lupasi auttaa minua etsimään kesälle uuden paikan, joten hyvältä näyttää.

Nyt on päättötyökin saatu lupaavasti (?) alulle. No, suunnitelman olen tehnyt ja vielä siihen voi tulla lisää tavaraa, katsotaan. Nyt pitäisi hommata sitten materiaalit minkä pohjalta tuota päättötyötä voisi alkaa värkkäämään. Koulun kirjastosta varmaankin löytyy oikeat kirjat. Suunnitelma on lähetetty opettajalle ja siitä varmaankin tulee numero lähipäivinä. Katotaan...

Luokkakokouksenkin suunnittelun pitäisi käynnistyä tässä ihan lähiviikkoina, jahka kerkiän siihen paneutua. Nyt kuitenkin toistaiseksi keskityn tentteihin ja harjoitustöihin ja jahka ne on saatu hoideltua alta pois, sitten on luokkakokouksen järkkäämisen vuoro. Tarvittaessa voin tehdä sen yksinkin jos en mistään apuja saa siihen hommaan. Mutta ainahan se olisi parempi jos siinä olisi joku toinenkin mukana, vaikka nyt sitten Mari. Tai joku muu. Mutta voin minä sen yksinkin tehä, olihan mulla kuusi vuotta sählyjoukkue joka oli todella hankala tapaus, tuskinpa tämä siihen verrattuna yhtään hankalaa on.

I tried to love you I thought I could
I tried to own you I thought I would
I want to peel the skin from your face
Before the real you lays to waste

Pitäisi olla selvää ettei ketään voi omistaa, jokainen on oma vapaa yksilönsä.

I just had the most brilliant idea ever...

Tänään näin pitkästä aikaa entistä (naispuolista) luokkakaveriani ala-asteajoilta, nimeltään Mari. Meillä oli pitkä ja hieno juttutuokio linja-autossa matkalla Oulusta Raaheen, juteltiin kaikista mahdollisista asioista. Yksi jutunaihe oli, kuinkas muuten, ala-asteajat. Ja siinä juttutuokion yhteydessä kehkeytyi idea. Idea josta Mari innostui heti. Nimittäin idea ala-asteen luokkakokouksen järkkäämisestä. Vaihdettiin numeroita ja sovittiin että pidetään yhteyttä, itse kun olen kadottanut yhteyden melkeinpä jokaiseen ala-asteaikaiseen luokkakaveriini, niin tuntuu kivalta saada edes yksi takaisin. Ja olisi kyllä kieltämättä hauskaa nähdä niitä muitakin ja kysellä että mitäs niille mahtaa nykyisin kuulua. Ja Mari oli samaa mieltä, ei edes tahtonut muistaa että ketä kaikkia meidän luokalla oli. Katottiin toisiamme silmiin ja kumpikin hymyili. Oli todella kiva nähdä pitkästä aikaa, todella kiva. Nämä tämmöiset asiat ovat niitä jotka aina piristävät muuten huonosti sujunutta päivää, kun saa nätiltä tytöltä hymyn ja vielä siten että katsoo suoraan silmiin, ai että. Ai niin, jos jollakin on kokemusta luokkakokousten järkkäämisestä, otan neuvoja vastaan. Minä olen aivan täysi ummikko näissä hommissa, kun en ole moista kertaakaan järjestellyt. No sen tiedän, että paikka pitää varata ajoissa ja kutsut lähettää, mutta ohjelman ja ruoka/juomapuolen suhteen neuvoja otetaan vastaan. Toisaalta Mari antoi muutaman hyvän vinkin, pelejä ja menneitten aikojen muistelua. Nuo pistin muistiin, mitäs muuta täytyy ottaa huomioon? Toisaalta, ehkäpä Mari voisi neuvoa... Täytyypä soitella sille ja kysyä.

Ai niin, ja mitä siihen Anuun tulee niin tänään nähtiin ekaa kertaa ja... no kaverisuhteeksi se jää. Ei siitä sen enempää. Ei vain ollut minun tyyppiäni.

My cup runneth over
Like blood from a stone

These stand for me
Name your god and bleed the freak
I like to see
How you all would bleed for me

Juu-up.

Picture this

Perjantai-ilta. Sujuu tässä ihan rauhallisissa merkeissä, Alice In Chains soi stereoissa ja minä kirjoitan tätä raapustusta.

Kuvitelkaapa tämmöinen skenaario: Istut linja-autossa matkalla... öh... vaikka Helsingistä Turkuun. Edessäsi istuu hyvännäköinen nainen. Mimmi sitten huomaa sinut ja pyytää päästä viereesi istumaan. No, sinähän tuumaat että mikäs siinä, tule vaan. Hetken aikaa juteltuanne tyttö pyytää sinua nostamaan kassisi penkille. Ihmettelet hieman että mitäs tämä on, mutta nostat kassin penkille joka tapauksessa. Seuraavassa tämä tyttö ryömii linja-auton penkin alta sinun puolellesi. Mitä teet siinä tilanteessa? A: siirryt kohteliaasti pois tieltä koska saatoit ehkä hieman säikähtää kyseistä temppua. B: Työnnät tytön kohteliaasti takaisin linja-auton penkin alle vaikka väkisin. C: Avaat linja-auton ikkunan ja annat tytön lentää ikkunasta nätissä kaaressa. D: Riisut mimmin ja kehität hetkestä jotakin todella taivaallista, sillä paikkahan se on linja-auton jalkatilakin. Kerron oman valintani myöhemmin, annan teidän ensinnä pähkäillä omat versionne. Anulle kävi näin bussimatkalla Suomussalmelta Ouluun, oli joku hieman sekopäinen poika ryöminyt linja-auton penkin alta sille puolelle missä Anu istui. Oli varmasti säikähtänyt hieman. Eihän tuollainen mikään kiva tilanne varmasti ole.

Eilen toi posti The Strokes-yhtyeen uusimman pitkäsoiton First Impressions Of Earth. Ja oli ainakin älyttömän hienot kannet jos ei muuta. Itse levyä en vielä kerennyt kuuntelemaan, mutta ensi viikolla aion syventyä siihen. Varmasti postailen tännekin sitten arvioita siitä, jos jotakuta vaikka kiinnostaa tuo levy hankkia muttei tiedä millainen se on.

Niin ja Anusta tosiaan kuulette lisää myöhemmin ennalta määrittelemättömänä ajankohtana :)

I'm the man in the box
Buried in my shit
Won't you come and save me, save me

Vai että laatikossa, ja vielä hautautunut omaan paskaansa? No ei ihme, että haluaa pelastautua. Mahtaa siellä vähäsen haista.

HOW'RE YA DOING PEOPLE?!! LEMME HEAR YA!!!

No niin. Nyt tämä blogi on saatu virallisesti käyntiin. Ja ensi töikseni haluankin kysyä teiltä, rakkaat lukijat: miten teillä oikein menee? Minulla menee oikein hyvin, todella hyvin. Elämä hymyilee ja kaikki on OK.

Tauko tämän blogin kanssa on ollut pitkä ja se on antanut aikaa miettiä asioita, että mitkä asiat ovat tärkeitä elämässäni ja mitkä eivät. Samalla se antoi syyn miettiä, miksi haluan pitää blogia, mitkä asiat siinä ovat hyviä ja mitkä eivät. Ja kenen annan lukea kirjoituksiani. Tulin siihen tulokseen että nimettömnä ei kannata tänne tulla laukomaan mielipiteitään, joten nimettömänä esiintyviltä henkilöiltä on nyt tästä lähin kommentointi kielletty. Sanotaan näin että irkkauksen lasken edelleen vähemmän tärkeiden asioiden joukkoon. Kaksi vuotta oli ihan tarpeeksi pitkä aika sitä hommaa, oli hyviä hetkiä ja oli myös vähemmän hyviä hetkiä, varsinkin lopussa. Mutta en ole kaivannut sitä millään lailla, minä en ole sitä tyyppiä jolle kehittyy addiktioita. Lopetinhan kahvinjuonninkin kesällä eikä ole kupillistakaan sen jälkeen tehnyt mieli. Totuus on kuitenkin se, että aloin ikävöidä blogin pitämistä tuossa joulukuun lopulla, ja tässä sitä taas ollaan. Sillä eihän elämä ole mitään jos ei välillä saa purkaa avoimesti sydäntään.

Ja kun tuo avautuminen tuossa tuli puheeksi, niin... haluaisin kritisoida erästä koulumme opettajaa. Sanokaamme häntä herra U:ksi (kyllä kaikki varmaankin tietävät kenestä puhun). Nimittäin, pahemman luokan pihtaria saa hakemalla hakea. Minulle on muutaman kerran kyseisen ukon kokeissa käynyt sillä tavalla, että koe on mennyt hyvin ja sitten on tullut nolla numeroksi. Tässähän ei mitään uutta eikä normaalista poikkeavaa ole, MUTTA... Kun olen sitten tunnin ulkopuolella mennyt herran juttusille ja halunnut nähdä vastaukseni, tämä ei ole antanut nähdä niitä! Toisin sanoen se koe on AINA ollut jossain muualla kuin mukana! Mistä tämä johtuu? Miksen saa nähdä koevastauksiani? Minulla on perkele soikoon SIIHEN OIKEUS!!! Toisin sanoen, miksi kyseinen opettaja piilottelee minulta omia koevastauksiani, kun haluaisin ne nähdä? Ensi kerralla kun tulen kysymään koevastauksiani, niiden on piru vie parasta olla mukana, sillä minua vituttaa ihan oikeasti tämä homma!

Työharjoittelupaikka on vihdoin ja viimein tosiasia. Se löytyi lopulta niinkin läheltä kuin Oulusta. OAMK:n kulttuurialan yksikkö on se paikka minne menen harjoitteluun hiihtoloman jälkeen, ainakin kevään ajaksi. Kesästä vielä neuvotellaan, mahdollista on että teen etätöitä. Vakuutusasioistakin on puhuttava nimenomaan noiden etätöiden mahdollisuuden vuoksi.

Niin ja sitten on tietysti Anu, mutta siitä enemmän tulevissa postauksissa. Että on mukavaa pitää teitä vähän jännityksessä!

Scary's on the wall
Scary's on his way

Watch where you spit
I'd advise you wait until it's over
Then you got hit
And you shoulda known better

Niinpä. Aina pitäisi tietää paremmin, mutta ei koskaan tiedä. Turpiinhan siinä silloin tulee.