something happened today

TÄmä juttu pysyy toistaiseksi salassa. Lisätietoa tihkuu sitten kun sellaista kerrottavaa on.

Oma radioasemakin on suunnitteilla, kuten jotkut teistä varmaankin jo tietävät. Danney FM aloittanee toimintansa ensi viikon torstaina. Pientä countdownia luvassa, (ja ennenkuin joku vääräleuka ehtii niin sanon että EN AIO soittaa kaikkia 500 biisiä yhdessä lähetyksessä, vaan ne jaotellaan useampaan pätkään). Ensi torstai on alustava päivämäärä, mutta VAIN alustava, sillä minulla riittää soittolistassa vielä vähän tekemistä ja koneeseen on saatava toimiva äänikorttikin jostain. I'll let you know when it starts. Niin, kyseessä on tämmöinen pieni listaus nimeltä 90-luvun parhaat biisit. Hyvää musiikkia luvassa paljon, aion suodattaa kaikenlaisen paskan kokonaan pois sieltä.

Loneliness it shadows me, quicker than darkness
Crawls to the surface of my skin, visibly surrounded by it

Black is all I feel, so this is how it feels to be free

Ei kyllä tunnu synkältä ei lainkaan, vaikkei eilinen päivä töiden osalta ihan putkeen mennytkään. Olen viihtynyt työpaikallani loistavasti ja uskaltaisinko sanoa että tavannut... tai no ollaanpa siitä vielä hiljaa. Kuten lupasin, kerron sitten kun on kerrottavaa.

Noni. Nytten on projekti "Opinnäytetyö" saatu virallisesti alulle. Kolme sivua kirjoittelin tänään tavaraa, lähinnä Internetin synnystä ja digitaalisen median historiasta. Lisää taas sitten myöhemmin, vaikka huomenna.

Ei sitä Mariakaan tunnu saavan puhelimella kiinni ei sitten millään. Kolmena päivänä olen koettanut sille soittaa tuosta luokkakokouksesta mutta kun se ei vastaa puhelimeen. Noh, täytyy kattoa että josko sen ensi viikolla sitten saisi kiinni. Hyvähän se olisi jo päästä tässä asiassa eteenkin päin.

Inside always trying to get back inside
But it's so hard to penetrate pig-thick skin

I'm 'bout as low as I can get
I'd leave but I can't forget
Still I wonder why it ain't right, mmm it ain't right, oooh
Ain't right, mmm it ain't right, yeah

Mikäpä tässä maailmassa olisi oikein? Aina tuntuu jotain vääryyttä olevan tai jokin on muuten vaan pahasti vialla...

Tänään oli mahtava päivä töissä. Sain harrastaa järkkärikameralla studiokuvaamista, kun tehtiin nuo tuote-esittelyt. Mikrofoneista aloitettiin. Minua avusti hommassa toinen raahelainen, Pasi Tyybäkinoja. Mukava kaveri. Ja minusta tuli jopa aika hyvä siinä hommassa, osoitin heti ns "taiteellista silmää" ja luovuutta. Sitä luovuutta tarvitaan seuraavassakin tehtävässä. Sain nimittäin tehtäväksi miettiä minkä väriseksi eri alueet laitetaan siinä opaskartassa mitä teen. Kuulostaa helpolta mutta on itse asiassa aika haastavaa. Ja olen kyllä innoissani siitä.

Tuon etähomman myötä tämänpäiväiset työpäivät onkin tehty, ja maanantaina sitten jatketaan. Saa nähdä mitä silloin on luvassa.

Sitten... yksi uutinen mikä tuli tänään vastaan. Normaalisti en musiikkiaiheita tässä blogissa käsittelisi, mutta kun tämä on minulle niin rakas aihe tämä Kiss-yhtye niin olkoon menneeksi. Huhut nimittäin kertovat että Eric Singer olisi lähtenyt kävelemään Kissistä. Erichän pestattiin Peter Crissin tilalle ja hänet laitettiin teeskentelemään Kissamiestä (eli Catman-maskit naamaan ja käskettiin soittaa samalla lailla kuin Criss, aivan samalla tavallahan Kississä on Tommy Thayer Ace Frehleyn Spaceman-maskeissa ja matkimassa Acea. Säälittävää touhua). En erityisemmin pidä siitä millainen suosikkibändistäni on tullut: pelkkä nostalgia-akti joka kiertää "alkuperäisessä" kokoonpanossan soittamassa vanhoja hittejään. Saa nähdä muuttuvatko hommat nyt jos rumpujen taakse astuu uusi kaveri, jonka huhutaan olevan mies nimeltä Denny Carmassi. Herra Singer mitä ilmeisimmin turhautui siihen miten Paul ja Gene Kissiä käsittelevät, mies olisi halunnut tehdä uuden Kiss-levyn, ja (jos nyt huhut pitävät paikkaansa) lähti kävelemään bändistä. Pelleilyähän tämä Kissin touhu on jo viimeiset kuusi vuotta ollut, mutta tämä alkaa olla jo liian naurettavaa. Eiköhän olisi aika laittaa jo koko Kiss telakalle, ettei tarvitsisi enää hävetä enempää?

Yeh, it goes away
All of this and more of nothing in my life
No color clay
Individuality not safe

Yksilöllisyys on turvallista vaikka toista väitetäänkin, uskokaa pois.

So that's how they do it

Tänään oli mielenkiintoinen päivä töissä. Opin studiokuvaamisesta yhtä sun toista, miten laitetaan valo ja varjo sopivaan järjestykseen että saadaan mahdollisimman hyvä kuva otettua. Todella kiinnostavaa, oikeasti. Tämä oli osa huomiseen kuvausurakkaan valmistautumista. Huomenaamulla alan tekemään tuotekuvauksia, eli otan kuvan joka ikisestä koulun varastossa olevasta tarvikkeesta tuota opaskarttaa varten. Palaverikin meni hyvin, sinne tuli kaksi tyttöä jotka tenttasivat minua kaikesta tähän projektiin liittyvästä. Niiden kanssa tulen tekemään yhteistyötä jossain vaiheessa. Katottiin siinä läpi tuo powerpoint-esityskin, kehuivat hyvin tehdyksi.

Frozen in the place I hide
Not afraid to paint my sky with
Some who say I've lost my mind
Brother try and hope to find

Jotkut etsivät, toiset eivät.

it's been a hard day's night and I should be sleeping like a log...

Eilen oli pitkä päivä. Nousin lauantaina aamuviideltä ja nukkumaan menin tänä aamuna kymmentä vaille kahdeksan. Pikkusiskoni meni eilen naimisiin ja häitä juhlittiin Hämeenlinnassa saakka. Matkaan lähdettiin aamukuudelta Matkahuollon edestä ja meitä raahelaisia oli 11 kappaletta mukana. Parin tunnin ajomatkan jälkeen pysähdyttiin Nivalassa jossa siskon miehen sukulaisia nousi kyytiin, heitä oli 25 kappaletta. Häät oli loistavat ja hyvin järjestetyt, kuten myös hääjuhlavastaanotto. Kaikilla oli hauskaa vaikka pitkä automatka oli takana ja vähintäänkin yhtä pitkä automatka vielä edessä. Paluumatkalla tutustuin linja-autossa aivan upeaan naiseen. Ikää oli varmaan yli neljänkymmenen ja naimisissa oli mutta mitäs sitten? Juttu luisti ja juteltiin monta tuntia lähestulkoon kaikesta mahdollisesta. Piti minua jopa komeana. Ja täytyy sanoa että kyseinen henkilö on yksi mahtavimmista ihmisistä joita olen ikinä tavannut. Kyseessä oli siskoni miehen täti. Vaihtaisin omat sukulaiseni koska tahansa tuon kaltaiseen ihmiseen. Paluumatkalle siis päästiin puolenyön maissa ja kotona Raahessa oltiin puoli kahdeksalta. Vietiin setä ja hänen vaimonsa kotiin ennenkuin päästiin itse kotia ja tuntuipa hyvältä 27 tunnin valvomisen jälkeen kuukahtaa omaan sänkyyn. Unet tosiaan tekivät hyvää.

Kumma, surkuttelen aina että mikä on kun en kelpaa ja sitten kun sitä vähiten odotan, tutustun aivan upeannäköisiin naisiin. Ei kaikki nyt ihan perseelläänkään voi olla.

I messed around as a little boy
I grew up, made the blade my new toy
Friends said boy with what you screwin' around I said
Don't concern yourselves and just
Gimme another blast
Yeah

Sain muuten kuulla pari hauskaa juttua lapsuudestani, joita en itse edes muistanut kun olin silloin niin pieni. I really had a blast.

viikonloppu

Ensimmäinen työviikko on nyt takanapäin. Tällä viikolla olen ollut kolmena päivänä yhteensä 12 tuntia töissä, tänään tunnin, tiistaina neljä ja maanantaina seitsemän. Loput päivät olen tehnyt töitä kotoa käsin, eli toisin sanoen surffaillut netissä ja lorvinut :) No ei, on minulla ollut tehtävänä etsiskellä noita viitesivustoja ja niitä löytyikin kiitettävästi. Tänään kävin työpaikalla pyörähtämässä sen verran että sain seuraavan tehtävän. Huominen on etätyötä ja samaten maanantai, tiistaina luvassa sitten palaveri. Näiden neljän päivän aikana minun pitää tehdä powerpoint-esitys niistä nettisivuista joita olen tuota viestintäosaston tiloista tehtävää Flash-esitystä varten katsellut viitesivustoina. Tänään oli muutenkin suht kiireinen päivä, kello 11 kouluun, pari tuntia koulussa sitten sieltä suoraan tunniksi töihin ja töiden jälkeen takaisin kouluun. Kotona olin hieman puoli seitsemän jälkeen.

Lauantaina luvassa matkustamista jälleen, menen Hämeenlinnaan siskoni häihin. Siitä tulee hieno tapahtuma.

Syksyllä minusta tulee setä, sillä veljeni ja hänen tyttöystävänsä odottavat ensimmäistä lastaan. Siitä tulee hauskaa varmasti. Joten iloisia perhetapahtumia riittää meidän perheessä tänä vuonna. Nythän tästä puuttuu enää se, että meikäläinen alkaisi seurustelemaan, mutta... En usko että niin taitaa käydä, että joku nainen minut huolisi. Vaikka ei kait sitä koskaan tiedä.

Why don't I take it all OK?
I like to dig and fuck around with your day
I'm gonna tell your mamma
Yeh I'm gonna blackball your name
Ain't now way you'll go without me
Every chance I'll make you pay

Kaikki on OK. Jopa niin OK että olen harkinnut kanavalle palaamista. Mutta älkää innostuko liikaa....

Eka työviikko alkaa olla puolessavälissä. Tänään oli vuorossa hieman etätyötä, selvittelin edelleenkin noita viitesivustoja, koetin löytää maailmalta muutaman mallisivun ja löysinkin. Niin ja kävinhän minä tuossa päivällä pari tuntia koulussakin pyörähtämässä, tunneilla. Liiketoimintasuunnitelman tekoa luvassa kevään ajalle ja oma suunnitelmani on kyllä mielenkiintoinen. En kuitenkaan vielä paljasta siitä mitään, myöhemmin sitten. Autoin myös yhtä kiinalaista tyttöä asiansa kanssa, suunnitteli ensi syksyksi Itävaltaan lähtöä ja etsi henkilöä jolle voisi käydä asiastaan puhumassa ja siinä olin sitten apuna, ja oli kyllä todella kiitollinen avusta. Ja mikäs siinä. kiva oli olla avuksi.

Viime päivinä on tuntunut siltä kuin olisi yhtäkkiä siirtynyt aikakoneella 80-luvulle. Puhun nyt tietysti Lordi-yhtyeestä ja heidän Euroviisumatkastaan. Omasta mielestäni sopivampaa ehdokasta kuin Lordi ei ole. Ja täytyy sanoa sekin etteivät ihmiset tiedä lainkaan mistä puhuvat kun syyttävät Lordia saatananpalvojiksi, sillä sitä he eivät ole vaikka hirviömaskeihin pukeutuvatkin. Luulen että viimeistään keväällä saadaan nähdä Suomessa niinsanottu Kiss-ilmiö, eli Lordin hirviömaskit lumoavat lähestulkoon jokaisen alle kouluikäisen ja ala-asteelaisen tässä maassa. On siinä vaan sen verran maagisen näköinen ja oloinen yhtye. Omasta puolestani kauheasti tsemppiä Lordille euroviisuihin, hoitakaahan kotia koko paska! Suomesta tulee tänä vuonna sellainen show, mitä ei Eurooppa ole kuuna päivänä nähnyt. Ja siitä ei niin vaan toivukaan. Go Lordi!

there's no time to give at all
I cause yo grief and blow my hatred
Further in your mind
You ureach, I run, you fall
On skinned knees you crawl

Miksi ryömiä kun kävelläkin voi?

Eka työpäivä on nyt sitten menossa. Sain tehtäväksi tutustua tilakarttoihin netissä, sillä myöhemmin alan semmoista itse värkkäämään, joten on hyvä katsoa mallia millaisia muilla on. Ja pistää sitten tietysti paremmaksi. Aika iisi päivä on tänään ollut, heräsin jo puoli kuudelta (vaikka myöhempään olisin saanut nukkua, täällä kun ei nuo työajat sillä tavalla merkitse, pääasia on että saa työn tehdyksi). Etätöitäkin on luvassa näiden parin kuukauden aikana ja keskiviikkona menen normaalisti kouluun tunneille Raaheen. Eli sopii minulle loistavasti tämä työrytmi, ei tarvitse tehdä pitkiä päiviä ja lähteä voi silloin kun haluaa.

Heatbreaker, feelin' alright
Body over...mind
It's slower, reduction is addictive too
Personality overview

Tuntuu minustakin hyvältä, vaikken mikään sydäntenmurskaaja olekaan.

Opin eilen arvokkaan asian. Sen, ettei kannata luulla itsestään liikoja. Kävin syömässä päivällä pizzaa Alto Maressa ilmatteeksi (sanotaan sitä sivutyön aikaansaamaksi eduksi). Hyvää pizzaa olikin, 6 palasta sain syötyä, sen jälkeen olin aivan täynnä. Illalla sitten 3 tuntia sählyä ja tässä se opetus sitten tulikin. Ensimmäinen puolitoistatuntinen meni hyvin, ei siinä mitään mutta sitten teloin nilkkani toisella vuorolla vain puoli tuntia ennen loppua. Horjahdin hieman ja nilkka jäi huonoon asentoon ja vuoro oli ohi. Jäitä nilkkaan, koska se oli todella kipeä mutta muuten hommasta selvittiin aika vähällä vahingolla. Eilen oli koko illan arka ja kävellessä sattui mutta tänään on ollut jo paremman tuntoinen eikä kipuakaan enää tunnu. Mutta en varmasti enää toista kolmetuntista rupeamaa tee.

Tänään on naistenpäivä, joten sen kunniaksi onnittelut kaikille naisille. Te olette päivänne ansainneet. Mutta silti kysyn edelleen että missä viipyy miestenpäivä? Eiköhän sekin olisi vähintäänkin yhtä ansaittu. Toisaalta miestenpäivä taitaa ollakin melkeinpä joka ikinen päivä vuodesta, ainakin itse luulen niin. Joten annetaan naisillekin välillä vuoro juhlia.

Am I too contagious
Full of sick desire
Am I that I promise
Burning corpsed pyre

Tuskinpa ainakaan tarttuvaa...

hiihtholomha

Tämä viikko onkin vapaata koulusta... Hetkinen. Mistä koulusta? Eihän minulla enää tänä keväänä OLE koulua! Aivan, ensi maanantaina alkaa työharjoittelu siellä Oulussa. Jota odottelen jo kovasti innolla. Tai no, ei mulla koulu nyt sentään kokonaan ole tältä keväältä loppunut. Suoritanhan joitain opintoja iltakursseina mitkä on ihan välttämättömiä saada läpi. Ja teen uusintatenttejä ja tavallisia tenttejä siinä ohessa. Niin ja tietysti päättötyötä. Jota pitäisi kai aloitella mutta ei ole vielä jaksanut. Aineiston hankin jo, sen verran tässä on edetty.

Tänään (ja eilen) eteni myös hieman tuo luokkakokouksen järjestäminen. Onneksi sain Marista kaverin tuohon hommaan. Sähköpostit lähti tänään Koulukaverit.comista löydetyille luokkakavereille ja samalla lähti kehotus pistää viestiä eteenpäin niille joita ei tuolta hienolta sivustolta löytynyt. Ai niin, Mari taitaa olla sinkku. Niinkuin minäkin. Hmm... We'll see what happens. Varmaan jossain vaiheessa taas nähdään ja suunnitellaan asiaa eteenpäin.

There I was, laid out on a table
Screamin' sweat and bare feet to the floor
In my life, I'd not soften
Things that cut, and burn so often
But I sit, think of somethin'
Scared to face, the dyin' nothin'

Aina kannattaa ajatella. Se puhdistaa mielen ja antaa hyvän olon. Ja tekee fiksuksi.